Kun vatsa voi hyvin, ihminen voi hyvin. Moni voi tunnistaa itsellään epämääräisiä tuntemuksia vatsassa, mutta harva pysähtyy miettimään, mistä ne oikeasti johtuvat. Usein kaiken taustalla on arjen kokonaisuus.
Vatsan hyvinvointi voi vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen oloon. Erot hyvän ja huonon vatsapäivän välillä syntyvät harvoin yhdestä tekijästä, sillä taustalla on usein useamman arjen valinnan yhteisvaikutus.
Uni on perusta, jonka päälle kaikki rakentuu
Unen laatu ja määrä vaikuttavat vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Riittävä uni ja vuorokausirytmi ylläpitävät myös suoliston normaalia rytmiä. Suoliston hermosto on tiiviisti yhteydessä aivoihin, ja suolistoa kutsutaankin joskus toisiksi aivoiksi. Riittävä lepo voi vaikuttaa myös suolistoon.
Unella on väliä myös sen takia, että väsyneenä saattaa tehdä erilaisia ruokavalintoja kuin hyvin levänneenä; väsyneenä hakee helposti nopeaa energiaa sokeripitoisista herkuista ja prosessoidusta ruoasta, ja säännöllisestä ateriarytmistä ja monipuolisesta ruokavaliosta huolehtiminen voi olla haastavampaa.
Hyvä vatsapäivä alkaa siis jo edellisenä iltana, kun menee ajoissa nukkumaan ja antaa keholle ja aivoille mahdollisuuden palautua tarpeeksi.
Stressi ei jää vain päähän
Stressi tuntuu vatsassa. Tämä ei ole pelkkä sanonta, vaan fysiologinen tosiasia. Kun keho on jatkuvassa valmiustilassa, suoliston liikkeet muuttuvat. Joillakin se tarkoittaa ripulia, toisilla ummetusta, monilla turvotusta tai epämääräistä vatsan aristelua.
Lyhytkestoinen stressi on normaali, elämään kuuluva asia, eikä yleensä aiheuta pysyvää haittaa. Mutta jos kuormitus jatkuu viikkoja tai kuukausia, sen voi huomata myös vatsassa.
Stressiä ei voi aina poistaa, mutta siihen voi opetella reagoimaan eri tavalla. Lyhyt kävelylenkki, muutama rauhallinen ja pitkä hengitys tai hetki ilman puhelinta voivat laskea kehon viritystasoa riittävästi, jotta myös suolisto pääsee rauhoittumaan.
Vatsa kiittää myös positiivisista asioista. Mukava ilta ystävien kanssa tai jokin asia, joka saa nauramaan, voi kirjaimellisesti helpottaa oloa.
Hyvän vatsapäivän ainekset löytyvät lautaselta
Mitä syö, milloin syö ja miten syö – kaikki nämä asiat vaikuttavat vatsan toimintaan. Vatsa pitää säännöllisyydestä: säännöllinen ateriarytmi, sopivat ateriavälit ja maltillisen kokoiset annokset ovat resepti hyvälle vatsapäivälle.
Riittävä kuidunsaanti on tärkeää vatsan hyvinvoinnille. Kuitua saa parhaiten kasviksista, hedelmistä, marjoista ja täysjyväviljasta. Kasviksia kannattaa pyrkiä syömään jokaisella aterialla.
Veden merkitystä vatsan hyvinvointiin aliarvioidaan usein. Riittävä veden saanti tukee aineenvaihduntaa, ja myös kuitu tarvitsee toimiakseen riittävästi nestettä. Aikuisen tulisi juoda noin puolitoista litraa vettä päivässä, loput tarvittavasta nesteestä tulee ruoan mukana.
Prosessoitu ruoka on oma lukunsa. Ultraprosessoitu ruoka, eli monet valmisruoat, makeiset, limsat ja leivonnaiset, vaikuttavat suolistoon. Satunnaisesti nautittu pitsa tai suklaapatukka voi hyvin tuoda iloa arkeen, mutta runsaasti ultraprosessoituja ruokia sisältävä ruokavalio voi olla ravitsemuksellisesti yksipuolinen.
Syömiseen käytetty aika merkitsee myös. Kiireessä nielty lounas ei anna ruoansulatukselle mahdollisuutta tehdä työtään kunnolla. Hitaampi syöminen tekee hyvää ja tarkoittaa yleensä myös parempaa kylläisyyden tunnetta. Lisäksi oikein valittu ravintolisä voi tukea vatsan hyvinvointia.
Liike tekee suolistolle hyvää
Fyysinen aktiivisuus on yksi tehokkaimmista tavoista pitää suolisto toimivana, sillä liike kirjaimellisesti auttaa ruokaa kulkeutumaan eteenpäin.
Kohtuullinen määrä liikuntaa riittää, eli maratonille ei tarvitse tähdätä pitääkseen vatsan tyytyväisenä; jo 20-30 minuutin kävely päivässä riittää vaikuttamaan suoliston liikkeisiin positiivisesti. Säännöllinen liikunta voi edistää vatsan toimintaa. Jo kymmenen minuutin kävely heti ruokailun jälkeen antaa suolistolle sopivasti lisäpotkua.
Raskas harjoittelu voi joillakin aiheuttaa tilapäisiä vatsatuntemuksia. Kovatehoinen treenaaminen suuntaa verenkierron lihaksiin pois ruoansulatuksesta, minkä takia pitkä juoksu tai rankka salitreeni voi tuntua myös vatsassa. Tämä on normaalia eikä tarkoita, että liikunnasta pitäisi luopua. Kannattaa vain välttää etenkin raskaita aterioita juuri ennen kovaa suoritusta.
Piparminttu ja kalsium tukevat ruoansulatusta ja vatsan toimintaa
Rela + Vatsan hyvinvointi – ravintolisän sisältämät kalsium ja piparminttu tukevat ruoansulatusta ja vatsan normaalia toimintaa. Kaksi kapselia päivässä tyhjään vatsaan aamutoimien yhteydessä käynnistää päivän.
Kapseli sisältää piparminttuöljyä, joka tunnetaan erityisesti vatsaa rentouttavasta ominaisuudestaan. Piparminttu auttaa edistämään vatsan toimintaa, tukee ruoansulatusta ja auttaa rentouttamaan suolistoa.2
Kalsium on tuttu luuston vahvistamisesta, mutta sillä on tärkeä rooli myös vatsan toiminnassa.3 Se edistää ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa, ja siten ruuan sisältämien proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen hajottamista . Kun ruuansulatus toimii, arkikin voi tuntua kevyemmältä.
Tasapainoa vatsalle, tukea ruoansulatuksen ja suoliston hyvinvoinnille2
Rela + Vatsan hyvinvointi – ravintolisän sisältämät kalsium ja piparminttu tukevat ruoansulatusta ja vatsan normaalia toimintaa.
Tuote sisältää Lacticaseibacillus rhamnosus SP1- ja Bifidobacterium lactis BLC -maitohappobakteereita, kalsiumia ja piparminttu-uutetta. Tuote on vegaaninen, maidoton, laktoositon ja gluteeniton.
Annostukseksi suositellaan kaksi kapselia päivässä tyhjään vatsaan veden kanssa. Kapselit on nieltävä kokonaisena. Yksi pakkaus sisältää kuukauden annoksen.
Vaikka piparmintulla on tutkittuja positiivisia terveysvaikutuksia, tuotteen käyttöä tulee välttää maksa- ja sappisairauksien yhteydessä sen sisältämän piparmintun vuoksi. Tuotetta ei suositella raskauden ja imetyksen aikana.
Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää.
