Hyvän olon rutiinit auttavat jaksamaan koko päivän ja olo on heti aamusta alkaen virkeä ja energinen. Aikuiset tarvitsevat n. 7–8 tuntia unta vuorokaudessa ja kouluikäiset 9–12 tuntia. Aamu-unisen kannattaa siirtyä kesärytmistä pois asteittain, jotta herääminen aikaisin ei tunnu niin pahalta. Mieluisat aamupuuhat, kuten kukkien kastelu tai koiran lenkitys heti heräämisen jälkeen auttavat nousemaan virkeänä ylös sängystä.
Terveellinen aamupala jatuovat voimaa päivän aloitukseen. Aamupala on päivän tärkein ateria niin lapselle kuin aikuiselle. Hyvässä aamiaisessa on sopivasti hitaita hiilihydraatteja, proteiinia ja hyviä rasvoja – vitamiineja unohtamatta. Koko perheelle sopivat monivitamiinit ovat hyvä tapa varmistaa, että huonosti syövät perheenjäsenet saavat päivän vitamiinit ja kivennäisaineet. Sokeriset murot ja myslit kannattaa suosiolla unohtaa. Koululainen jaksaa paremmin, jos aamulla syö vatsaa hellivän kaurapuuron tai hedelmäsmoothien.
Töissä käyvät haaveilevat pienistä lepohetkistä lounaan jälkeen, mutta onneksi jo lyhytkin ajaa saman asian. Jo viiden minuutin päivittäinen meditointi raivaa tilaa ajattelulle. Mikrounet toimivat nekin aivojen “roskapostina”. Levossa aivot toimivat kuten suodattimet ja poimivat vähemmän tärkeät asiat pois tärkeiden asioiden tieltä.
Aterioiden välissä nautitut pitävät verensokerin tasaisena ja olo pysyy virkeänä. Hedelmät ja rahkat ovat sopivia välipaloja myös painostaan huolehtiville. Koululaiset saattavat tarvita reilumman välipalan, jolloin täytetyt leivät ovat hyvä vaihtoehto.
Etenkin lapset ja nuoret ovat riskiryhmässä vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävän saannin suhteen, mikäli heillä on rajoittunut ruokavalio. Erityisesti luusto on nuorena kasvuvaiheessa ja tarvitsee rakennusaineekseen D-vitamiinia ja kalsiumia. K-vitamiinit vaikuttavat pääasiassa veren hyytymiseen, aineenvaihduntaan sekä luuston hyvinvointiin. B-ryhmän vitamiineja saa pääasiassa kasviksista, joten niiden saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ruokavaliossa. C-vitamiinia saa puolestaan hedelmistä ja se pitää yllä elimistön puolustuskykyä eli immuniteettia. Se on elimistölle välttämätön suoja-aine ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan. Myös magnesium on varsin tärkeä mineraali elimistön toiminnalle, sillä se osallistuu useisiin aineenvaihdunnan toimintoihin. Magnesiumia käytetään elimistössä myös stressihormoni kortisolin puhdistukseen.
Reipasta liikuntaa tulee harrastaa vähintään 2,5 tuntia viikossa ja rasittavaa puolestaan vähintään 1,5 tuntia viikossa. Uusimpien tutkimusten mukaan jo lyhytkin, 10 minuutin hengästyttävä lenkki on hyödyllinen.
