Ärtyvä suoli
Arkea hankaloittavat vatsavaivat varjostivat Leena Putkosen elämää vuosien ajan. Monen ärtyvästä suolesta kärsivän tapaan diagnoosin ja avun saaminen otti aikansa. Putkonen käänsi kokemuksensa voimavaraksi ja auttaa nyt muita ärtyvästä suolesta kärsiviä ravitsemusterapeuttina.
Suolistosalapoliisiksikin kutsutun Putkosen oireet alkoivat jo alakoulussa, mutta lapsuuden vatsavaivat kuitattiin ikään liittyviksi tavallisiksi vatsakivuiksi.
– Iän myötä oireeni pahenivat, ja lukiossa koin jo aika koviakin vatsakipuja. Yliopistossa oireet muuttuivat lähes sietämättömiksi ja alkoivat hallita elämääni.
Putkosen oireita olivat ärtyvälle suolelle tyypilliset turvotus, ilmavaivat ja kovat viiltävät kivut.
– Kärsin näin jälkikäteen ajateltuna myös mielialaoireista, kuten alakulosta, mutta 2000-luvun alkupuolella vatsaoireita ei osattu yhdistää mielen toimintaan, hän kertoo.
Putkonen kärsi alati pahenevista vatsavaivoista etenkin iltaisin, mikä alkoi vaikuttaa negatiivisesti niin henkiseen jaksamiseen kuin sosiaaliseen elämäänkin.
Myös diagnoosin saaminen oli hankalaa. Ärtyvää suolta ei vielä osattu tunnistaa eikä erilaisia oireita hoitaa kokonaisuutena.
– Tietoa ärtyvän suolen oireyhtymästä oli vähän ja se oli hajallaan eri ammattiryhmien kesken. Kävinkin lääkärissä vuosittain ja keliakiatestikin tehtiin minulle monta kertaa. Tähystykseen pääsin vasta yliopiston loppupuolella, Putkonen kuvailee.
FODMAP-ruokavalio toi helpotuksen
Vaikka Putkosen ravitsemusterapiaopintoihin kuului ravitsemushoidon opiskelu, hän ei löytänyt ratkaisua omiin vatsaongelmiinsa. Apu löytyi lopulta FODMAP-ruokavaliota1 tuntevan ystävän kautta.
– Luin ystäväni suosituksesta aiheesta lisää. Saatuani itse apua oireisiini FODMAP-ruokavaliosta, aloin myös oman työni kautta lisätä tietoisuutta ärtyvän suolen hoitamisesta ja kouluttaa muita ammattilaisia. Putkonen piti ensimmäiset aiheeseen liittyvät koulutuksensa jo vuonna 2012. Hän alkoi myös puhua asiasta potilailleen, jotka eivät olleet saaneet apua muualta.
– Tilanne on onneksi muuttunut vuosien varrella. Tein pitkään töitä työterveyshuollossa ja huomasin, että tieto on lisääntynyt ja potilaat on ennen ravitsemusterapeutille lähettämistä tutkittu entistä kattavammin.
Putkonen toivoo, että ärtyvästä suolesta ja sen oireista puhuttaisiin enemmän myös terveydenhuollon ulkopuolella, jotta vaivasta kärsivien ei tarvitsisi turhaan hävetä oireitaan.
– Esimerkiksi julkisissa tiloissa, kuten työpaikoilla, olisi hyvä ottaa jo vessojen suunnittelussa huomioon, että osa ihmisistä kaipaa omaa rauhaa vessakäynneille.
Hoito alkaa mielestä
Kun potilas saapuu Putkosen vastaanotolle, alkaa hoito yleisen voinnin kartoittamisella. Aluksi käydään läpi oireilun taustaa, perinnölliset suolistosairaudet, masennus- ja ahdistusoireet sekä mahdolliset perussairaudet, kuten migreeni ja väsymysoireyhtymä. Stressiin, sosiaalisiin suhteisiin, liikuntaan ja uneen liittyvät haasteet kartoitetaan ja laitetaan kuntoon ruokavalion lisäksi.
– Olen sekä omassa voinnissani että työssäni huomannut selkeästi, miten vahvasti mielen hyvinvointi, keskushermosto ja stressi liittyvät vatsan toimintaan. Sain itsekin aikoinaan neuvoksi stressata vähemmän, mutta en saanut konkreettisia neuvoja siihen, miten se onnistuu. Moni potilaanikin kokee syyllisyyttä siitä, ettei osaa hallita stressiä, Putkonen toteaa.
Putkonen suosittelee stressin hoitoon unta, jossa pääsee alkuun hyvällä unihygienialla, kuten rauhoittavilla iltarutiineilla. Myös kehon rauhoittaminen, syvähengitykset sekä tempon laskeminen arjessa ovat myös tärkeitä stressiä helpottavia toimenpiteitä.
Putkonen kehottaa myös harjoittelemaan tietoista läsnäoloa ja tunnistamaan hetkiä, jolloin mieli on iloinen ja palautunut.
– Kannattaa hankkia harrastus, jota teet vain siksi, että se tuntuu kivalta. Oma harrastukseni on legojen rakentaminen ja ylipäätään leikkimielinen puuhastelu. Otan myös aktiivisesti omaa aikaa ja kävelen luonnossa. Etsin arjesta pieniä rentoutumisen hetkiä. Olen alkanut kävellä työmatkat ja nautiskelen tietoisesti raittiista ilmasta ja leppoisasta tahdista.
Apua ammattilaisilta ja vertaistukiryhmistä
Vaikka internet ja somekanavat ovat tätä nykyä täynnä tietoa ärtyvän suolen itsehoidosta ja FODMAP-ruokavaliosta, kannattaa ravintopuoli Putkosen mukaan laittaa kuntoon aina ammattilaisen kanssa. Kipua pelkäävä saattaa esimerkiksi rajoittaa ruokavaliotaan liikaa, jolloin ravintoaineiden saanti voi jäädä liian yksipuoliseksi.
– Pidän itsekin hyvästä ruoasta ja tiedän, miten ikävää se on, kun ärtyvä suoli rajoittaa syömistä. Kun ammattilaisen avulla oppii tunnistamaan, mikä vatsakipuja aiheuttaa, voi alkaa turvallisesti testailla itselle mieluisia ruokia myös FODMAP-listan ulkopuolelta.
Ravitsemusterapeutin kanssa voi keskustella myös vatsaa rauhoittavista itsehoitovalmisteista ruokavalion tukena. Itsehoitovalmisteita voi käyttää sekä ripuli- että ummetusoireiden helpottamiseen.
– Arjessa tulee eteen joskus tilanteita, jolloin ei vaikka pääse käymään vessassa ajoissa tai joutuu muuten tilanteeseen, joka pahentaa vatsaoireita. Tällöin itsehoitovalmisteista voi saada apua oireiluun, Putkonen kuvailee.
Muiden hoitokeinojen lisäksi myös vertaistuki on tärkeää, sillä moni kokee vatsaongelmat kiusallisina ja kärsii niistä sen takia turhaan yksin. Putkonen suosittelee vertaistukea etsiville etenkin IBD- ja muut suolistosairaat ry:n vertaistukiryhmiä.
– Haluan sanoa kaikille ärtyvästä suolestä kärsiville, että apua ja tukea löytyy aina. Vaikka juuri nyt tuntuisi siltä, että omat voimavarat ovat hukassa, niin keinoja olon helpottamiseen löytyy varmasti.
- Ärtyvän suolen oireyhtymä. Työterveyshuollon erikoislääkäri Tiia Reho, Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00068
