Kenelle rautaa?

Naisilla raudanpuutteen syynä voi olla runsaat kuukautiset ja sen aiheuttama lisääntynyt raudan menetys. Kaiken kaikkiaan naiset tarvitsevat keskimäärin 40 prosenttia enemmän rautaa kuin miehet. Raskausaikana raudan tarve on vielä tätäkin suurempi. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla raudan päivittäinen saantisuositus on 15 mg päivässä ja vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla 9 mg.^* Suurin osa suomalaisista naisista saa rautaa alle suositusten: saantisuositusten mukaisesti rautaa saa vain 3 % 18–45 -vuotiaista ja 54 % 45–74 -vuotiasta naisista. Näin ollen osa naisista tarvitsee täydentää raudan saantiaan rautavalmisteilla.

Ravinnosta rautaa saa parhaiten eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta ja lihavalmisteista. Niistä saatavasta hemiraudasta imeytyy 15-35 %. Kasviksista ja maitovalmisteista saatavasta ei-hemiraudasta elimistöön imeytyy vain 1-20 %. Lisäksi osa kasviksista sisältää yhdisteitä, jotka saattavat heikentää raudan imeytymistä. Tämän vuoksi kasvissyöjät voivat saada ruokavaliostaan liian vähän rautaa. Raudanpuutteelle altistaa myös liian yksipuolinen, vähän eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio. Esimerkiksi laihduttajien on hyvä huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista. Lue lisää

Rauta on yksi tärkeimmistä raskausajan ravintoaineista. Odottavan äidin hemoglobiinipitoisuus laskee odotuksen aikana. Rautaa tarvitaan raskauden aikana punasolutuotannon lisääntymiseen sekä sikiön rautavarastojen muodostukseen. Raskausajan rautatasapaino vaatii noin 500 mg:n rautavarastoja raskauden alussa.^* Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen lisääntynyttä raudan tarvetta on vaikea täyttää ilman rautavalmisteen käyttöä.

Liikunta ja urheilu kuluttavat elimistön rautavarastoja. Lihakset tarvitsevat rautaa myoglobiinia varten, joka ohjaa happea lihassolujen käyttöön. Liikkuessa lihakset tarvitsevat enemmän happea, jolloin raudantarve kasvaa. Keho menettää rautaa myös hikoilun myötä. Rautavalmisteen käytölle saattaa olla tarvetta, jos harrastaa kovaa kestävyysliikuntaa. Esimerkiksi nuoret miehet saattavat tämän vuoksi tarvita rautalisää.

Kasvuiässä rautaa tarvitaan kasvun ja kehityksen ylläpitämiseen. Raudan tarve kasvaa lapsen vanhetessa ja raudan saantisuositukset vaihtelevat ikäryhmittäin. Kasvuikäisten 10–17 -vuotiaiden poikien raudantarve on 11 mg ja tyttöjen tulisi saada 14-vuotiaasta eteenpäin jo 15 mg rautaa vuorokaudessa.^* Teini-ikäisillä voi esiintyä raudanpuuteanemiaa, joten raudan riittävästä saannista on tärkeää huolehtia. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruoka-ajat edesauttavat riittävää raudansaantia. Lue lisää

Myös ikääntyneillä voi esiintyä raudanpuutetta. Sen taustalla voi olla esimerkiksi tihkutteluvuoto mahasuolikanavaan tai keliakia. Myös ruokavalion yksipuolistuminen tai niukka syöminen voi altistaa raudan puutteelle. Puutteen aiheuttamat oireet voidaan tulkita myös iästä johtuviksi, joten raudanpuute ei välttämättä aina diagnosoida. Ikääntymisen myötä ihmisen energiantarve pienenee, mutta raudan tarve pysyy samana. Miehillä ja vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla raudan tarve on 9 mg päivässä.^*

Verenluovutuksessa menetetään aina rautaa ja säännöllinen veren menetys saattaa johtaa raudanpuutokseen. Siksi usein verta luovuttavat saattavat tarvita normaalia enemmän rautaa kompensoimaan luovutuksen yhteydessä syntyvää rautavajetta. Verenluovutuksen aiheuttamaa raudanpuutteen riskiä voidaan ehkäistä riittävillä luovutusväleillä, monipuolisella ruokavaliolla sekä tarvittaessa rautavalmisteella.